N1 : Anndin laaɓal ?
J: Laaɓal woni ɓamtude taƴre, e iwde soɓe.
Laaɓal soɓe woni: nde juulɗo ittata soɓe e ɓanndu makko e comci makko e nokku ɗo o juulata ɗo.
Laaɓal taƴre : wonirta ko sallige wollo lootngal janaaba, tawa ko e ndiyam keelalam, wollo taamaamuyo, wonande oon mbo daña- ñi ndiyam, wollo o ronki ɗam huutoraade.
N3 : Hol ko woni ɓural sallige ?
Nelaaɗo yo kisal won e makko maaki: "Si maccuɗo juulɗo sallagiima" wollo "gooŋɗinɗo" o looti yeeso makko; yaltat e yeeso makko kala goopol ngol o ndaarduno gite makko wondude e ndiyam, wollo e sak- ket toɓɓere, si o looti juuɗe makko; yalta e juuɗe makko kala goopol ngol juuɗe makko njawlatono wondude e ɗaam ndiyam, wollo e sakket toɓɓere ndiyam- si o looti koyɗe mum; yaltat kala goopol ngol koyɗe mum njahno wondude e ɗaam ndiyam, wollo e toɓɓere sakkatiinde, haa o yalta hombo laaɓi e bakkatuuji". Ko Muslim habri mbo.
N4: Hono calligirtoo mi ?
jaabawol:-Lootde newe juuɗe laabi tati.
Ngufƴaɗa, corɓinaɗa, piiɓtaɗa laabi tati.
Wofƴaade woni: wuufde ndiyam ndillinaa ɗam ngukkitaa ɗam.
Sorɓindaade woni: Fooɗirde ndiyam henndu faade nder hinere e junngo ñaamo.
Fiiptaɗa: ɗuum woni yaltinde ndiyam e hinere caggal sorɓinaade ko junngo nana noon mbaɗrata.
Refti loota yeeso laabi tati.
Refti loota juuɗe laabi tati haa heɓa mirfaqeeje.
Refti moomde hoore kuccitina juuɗe ma nduŋtinaaɗe, mooma noppi.
Refti loota koyɗe ma haa kolɓuli laabi tati.
Ko ɗum ɓuri timmude, ɗum tabati ummaade e Annabi e hadisaaji Bukaari e Muslim, Usmaan e Abullaahi Ibnu Jeydi kabriiɗi. Tabati kadi e Bukaari e woɓɓe:" Nelaaɗo sallagiima laawol laawol, o sallagiima kadi laabi ɗiɗi ɗiɗi" ɗuum woni: hombo lootatno kala tergal e terɗe sallige laawol wollo laabi ɗiɗi.
N5: Hoɗi ngoni farillaaji sallige e limoore majji ?
jaabawol:- Ɗiin ngoni ɗi sallige juulɗo sellatah si o accii gootel e majji.
1- Lootde yeeso ina e ɗuum noon wufƴaade e sorɓinaade.
2- Lootde juuɗe haa mirfaqeeje(coɓɓuli).
3- Moomde hoore ina jeya e ɗuum noon noppi ɗi.
4- Lootde koyɗe haa heɓa kolɓuli.
5- Rewandirde hakkunde terɗe, nde o lootata yeeso, refti juuɗe, refti moomde hoore, refti lootde koyɗe.
6- Jokkondirde: ɗuum woni salligaade e waktu jokkondirɗo, ko aldah e seerndude haa terɗe cojja.
Hono nde o salligto feccere sallige, o timmi- na e waktu goɗɗo, sallige makko sellatah.
N6 : Hoɗi ngoni sunnaaji sallige e limoore majji ?
jaabawol:Sunnaaji sallige: Ɗiin ngoni ɗi juulɗo waɗata, o heɓa baraaje ɓeydiiɗe, si o acciiɗe; o alah bakkaat, sallige makko selli.
1- Wiide bismillaahi.
2- Soccaade.
3- Lootde newe.
4- Jaartude peɗeeli.
5- Lootngal ɗimmal e tataɓal wonande terɗe ɗe.
6- Fuɗɗoraade ñaamo.
7- Innude Alla caggal salligaade. " mbeɗa seedo deweteeɗo e goongo alah si wonah Alla, kanko gooto, denndadiijo alanaa Mbo, mbeɗa seedo Muhamadu ko Nelaaɗo Alla".
8- Juulde darɗe ɗiɗe caggal ɗuum.
N13 : Ko woni sarɗeeji cellal moomde e Kuffeeje ?
Jaabawol:1 Nde o ɓoornoto kuffeeje ɗe e laaɓal, ɗuum woni ɓoornaade ɗe caggal sallige.
2- Nde kuffeeje ɗe ngonata laaɓɗe, dagataa- ko moomde e coɓɗe.
3- Nde ɗe ngonata cuurooje nokku parlaaɗo lootde mbo e nder sallige.
4- Nde moomgol ngol wonata e yonto dottaa- ɗo, wonande ñiiɓɗo mbo wonah ɗatniiɗo: ñalawma e jemma, tawi ko ɗatniiɗo: ko balɗe tati e jemmaaji majje.
N19 : Hono foti juulɗeele mbaɗɗi e juulɗo e nder jemmo e ñalawma ? Hono foti limoore darɗe kala juulde ?
N21 : Limtu jookli juulde ?
Jaabawol:- koɗi sappo e nayi, hono no ardirta nih:
1- Daraade e farilla wonande kattanɗo.
Habbirde habbiraandu harmanirdu, ko ɗuum woni wiide: Allaahu akbar.
Janngude Faatiha.
Rukuu'u, o fortat keeci makko o waɗa hoore makko ina heen fotondiri.
Ɓamtaade e rukuu'u.
Fotandirde haɗa woni dariiɗo.
Sujjude, e huɓinde tiinde makko, e hinere makko, e koppi makko, e ceɓe peɗeeli makko ka nokku sujuudu makko.
Ɓamtaade ummaade e sujuud.
Jooɗaade hakkunde cujjanɗe ɗiɗe ɗe.
Woni sunno ko de o joɗoto hombo werti koyngal nanal ngal, o darna ñaamal ngal, o huccina ngal Qibla (huccatirde.)
Deeƴde, ɗuum woni deeƴde e kala jookdu golleyankeeru.
Tahiyaade sakkatiinde.
Jooɗonaade ɗuum.
Calminaali ɗiɗi: Ɗum woni nde o wi'ata laabi ɗiɗi " assalaamu aleykum wa rahmatullaahi wa barakaatu hu".
Rewandirde doosɗe ɗe- hono no kaalduno ɗen-, si o sujji ko adi rukuu'u hombo tewi (teyi) juulde mum boni, tawi o yejjit waɗɗiimo mbo ruttaade e rukuu'u he, refti o sujja.
N22 : Jaŋta baɗɗiiɗi e juulde ?
J- Baɗɗiiɗi juulde ko jeetati garooji ɗi:
1- Kabbiraali ɗi ngonah habbiraandu harmanirdu.
2- Wiide: sami'allaahu liman hamida hu, wonande imaam e teelɗuɗo.
3- Wiide: rabbbana walakal hamdu.
4- Wiide: subhaana rabbiyal ajiim. laawol gootol e rukuu'u he.
5- Wiide: subhaana rabbiyal aala. laawol gooto e sujuud he.
6- Wiide: " rabbigfir lii" e hakkunde sujuudaaji ɗiɗi ɗi.
7- Tasahhud gadana o.
8- Jooɗonaade Tasahhud gadana o.
N23 : Hoɗi ngoni sunnaaji juulde ?
J- Koɗi sappo e go'o sunna, hono ko arata ko:
1- Wiide caggal habbiraandu harmanirdu:" subhaanaka allaahumma wa bi hamdika, wa tabaaraka ismuka, wa ta'aalaa jadduka, wa laa ilaaha gayruka" nde ñaagunde honde innire ñaagunde udditinaade.
2- Moolaade.
3- Wiide bismillaahi.
4- Wiide: Aamiin.
5- Janngude simoore caggal faatiha.
6- Ɓannginde jaŋde wonande imaam.
7- Wiide caggal yettude:" mil'u samaawaati, wa mil'ul ardi, wa mil'u maa shiita min sey'in baadu".
8- Ko ɓeydii e subahinaade ka rukuu'u. ɗuum woni subahinaade ɗimmere e tataɓere, e ko ɓeydi ɗuum.
9- Ko ɓeydi e subahinaade ka sujuudu.
10- Ko ɓeydi e laawol e konngol hakkunde sujuddaaji ɗiɗi ɗi "rabbigfir lii".
11- Juulde e koreeji mbo kisal woni e mum, ka tahiyagol cakkiti ngol, e ñaagaade caggal ɗuum.
Nayaɓel: Sunnaaji golle, hoɗi innire mbaadiiji:
1- Ɓamtude juuɗe wondude e habbiraandu harmanirdu.
2- E saanga rukuu'u.
3- E saanga ɓamtaade e hembo.
4- E leesɗinde ɗe caggal ɗuum.
5- Fawde ñaamo e dow nano.
6- Ndaarde e nokku sujuudu.
7- Seerndude hakkunde pele makko tawa hombo dari.
8- Tamirde koppi makko juuɗe makko, ceertuɗe peɗeeli ka rukuu'u, e fortude keeci mum.
9- Newnude terɗe sujuudu e leydi, e soccondirde ɗe e nokku sujuudu.
10- Woɗɗandirde ceemle makko e banngeeji mum, e reedu mum gaa e bu'e makko, e bu'e makko gaa e korle makko, e seerndude ɗe e koppi makko, e darnude pele makko, e waɗde nder peɗeeli makko e leydi tawa hoɗi ceerti, waɗde juuɗe makko tolnde balabe makko hoɗe mberti tamɗo peɗeeli.
11- Wertude e jonnde hakkunde sujudaaji, e tahiyya gadana o, e jooɗoraade rotere e ɗimmere he.
12- Fawde juuɗe e bu'e tawa hoɗe mbertaa moɓɓondirɗo peɗeeli hakkunde sujuddaaji ɗiɗi ɗi, ko hono noon kadi e taahiyaade nde, kono tan o hofat jungo mum ñaamo ciiwatel e rewndu heen, o feggina wordu makko e hakkundeeru ndu, o jooporo joopordu ndu saanga jikru.
13 - Yeccitaade ñaamo e nano saanga cilmingol.
N25 :Hono juulɗo juulirta ?
J- Hono juulirte:
1- Nde o huccitta huccatirde e ɓanndu makko fof, ko aldah e ooñaade wollo yeccitaade.
2- Refti o anniyo juulde nde o yiɗi juulde nde e ɓernde makko, ko aldah e wowlude anniya o.
3- Refti o habbira habbiraandu hormanirdu, o wiya:(Allaahu akbar) o ɓamta juuɗe makko haa tolno balabe makko, saanga kabbirgol.
4- Refti o fawa newre junngo makko ñaamo e dow junngo makko nano, fawa dow ɓernde.
5- Refti o uddintino o wiya: " Aan Alla woɗɗondiram e goopi am hono no ngoɗɗonirɗa hakkunde funnaange e hirnaa- nge, Aan Alla laɓɓinam e goopi hono no comcol danewol laɓɓanirte e tuundi, Alla lootanam e goopi am ndiyam e galaas neesre".
Wollo wiya:"Senaare woodaniima aan Alla e jettooje Ma, barkanii innde Ma, toowii soobe ma, dewateeɗo mbo wonah aan alah.
6- Refti o moolo o wiya: " Mbeɗa moolo e Alla e bone seyɗaane diddaaɗo e yurmeende". Refti o wiya bismllaahi o jannga Faatiha o wi'a: ( mi fuɗɗoriima innde Alla joom yurmeende heewnde huɓtadinnde e yurmeende heewnde heeriinde 1. Denndaangal jettooje ngoodanii Alla Joom binnde 2. Joom yurmeende heewnde huɓtadinnde joom yurmeende heewnde heeriinde 3. Joom ñalawma njoɓdi 4. 4- ko aan min ndewata, ko aan
min mballinto 5. Feewnu amen e laawol pooccingol 6. Laawol ɓeen ɓe neeminɗa e dow mum en, ɓe ngonah tikkanaaɓe, ɓe ngonah majjuɓe 7. [ Simoore faatiha 1-7 ]
Refti o wiya: aamiin ɗuum woni yo Alla jaabo.
8- Refti o jannga ko newanii ɗum e Quraana, o juutna e juulde subaka.
Refti o rukƴa: ɗuum woni turde keeci makko ngam mawninde Alla, o habbira nde o rukƴata nde, o ɓamta juuɗe makko haa tolno balabe makko, woni sunna ko nde foottata keeci makko, o waɗa hoore makko tolnooki, o fawa juuɗe makko e dow koppi makko hombo woni carandirɗo peɗeeli.
10 - O wi'a saanga rukuu'u:" senaare woodani Joom am toowɗo o) laabi tati, si o ɓeydii: " senaande woodaniima aan Alla e jettooɗe ma, Alla yaafo mi' ina moƴƴi.
11- Refti o ɓamta hoore makko ummaade e rukuu'u biiɗa: " Alla nanii jettuɗo mbo'o ɓamta juuɗe makko haa tolno balabe makko, ɓaaw ɓaawo noon wiyatah ( Alla nanii oon jettuɗo Mbo) kono o wiyata ko:" Joom am jettooje ngoodaniima"
12- Refti o wiya: caggal o ɓamtii juuɗe makko: " Joom am jettooje ngoodaniima kebbinɗe kammuuji e leydi, e kebbinɗe ko kaajaɗa e huunde caggal'.
13- O sujja sujuud gadana, o wiya saanga sujuudu: Allaahu akbaru" o sujja e dow terɗe makko jeeɗi : tiinde e hinere, e newe, e koppi, e ceɓe pele makko, o woɗɗandira ceemle makko banngeeji makko, o wertatah jiraaje makko e leydi, o huccina ko"e peɗeeli makko ɗi qibla.
14- O wiya e sujuudu makko he:
" Senaad woodanii jom am toowɗo" laabi tati, si o ɓeydii: " senaade woodanii ma e jettooje ma, aan Alla yaafo mi" ina moƴƴi.
15- Refti o ɓamta hoore makko ummaade e sujuudu hombo wiya:" Allaahu akbaru".
16- Refti o jooɗo hakkunde sujuudaaji ɗiɗi e dow fela mum nano, o darna felo makko ñaamo, o fawa junngo makko ñaamo e dow bu'al makko ñaamal, ko rewi e hofru makko, o tama hakkundeeru e siwtindu e rewndu heen, o ɓamta joopordu saanga du"aaw, o waɗa ceɓam feɗeendu makko wordu ndu ina cinndandiri e ceɓal feɗeendu makko hakku- ndeeru hono feggere, o waɗa junngo makko nana ko wertiingo peɗeeli e dow bu'al mum nanal ko rewi e hofru makko he.
O wi'a e jonnde makko hakkunde sujjudaaji ɗiɗi he: " Joom am yaafo mi, njurmoɗaa mi; feewnam; yeɗam heɓɓito mi, okkaa mi aafiya".
18- Refti o sujja sujuudu ɗimmo hono gadana o ko wiyate ko e ko o gollate, o habbira saanga sujuudu makko.
Refti o ummo e sujuudu ɗimma o wiya:" Allaahu akbar" o juula darnde ɗimmere hono adanere nde, ko haalate e ko gollete, kono o janngatah du'aaw uddatirɗo.
20- Refti o jooɗo caggal gasnude darnde ɗimmere o wiya:" Allaahu akbar" o jooɗo hono o jooɗorino hakkunde sujuudaaji ɗiɗi ɗi.
21- O jannga taahiya e nde jonnde, hombo wi"a: " Koofnaali ngoodanii e juulɗeele e belɗi, kisal yo won e ma Annabi e yurmeende Alla e barke makko, yo kisal won e amen e jiyaaɓe Alla moƴƴuɓe ɓe, mbeɗa seedo wonde dewateeɗo e goongo alah si wonah Alla, mbeɗa seedo Muhamadu ko ko macciuɗo Makko e Nelaaɗo Alla, Alla juul e Muhamadu
e koreeji Muhamadu, hono no njuulduɗa e Ibraahiima e koreeji Ibraahiima, pellet aan ko a jetteteeɗo tedduɗo, barkin e Muhammadu e koreeji Muhammadu, hono no mbarkanirɗa e ibraahiima e koreeji Ibraahiima, pellet aan ko a jettateeɗo tedduɗo, mbeɗa moolo e Alla leɓte jahannama e leɓte yenaande, e fitina nguurndam e fitina maayde, e fitina masiihu e dajjaali". Refti o ñaago joom makko ko o yiɗi e nder aduna e laakara.
22- Refti o silmina e ñaamo makko o wiya:" assalaamu aleykum wa rahmatullaahi" e nano makko kadi o wiya noon.
23- Si juulde wonii tataɓiire wollo nayaɓiire; o daroto ɗo haaɗtirde taahiya gadana o; oon woni " mbeɗa seedo deweteeɗo e goongo alah si wonah alla, mbeɗa seedo wonde Muhammadu ko maccuɗo makko ko nelaaɗo makko".
24- Refti o ummo ko o biiɗo: " Allaahu akbar" o ɓamta juuɗe makko haa tolno balabe makko e oon tuma.
25- Refti o juula e juulde makko ko heddii ko e juulde makko e sifa darnde ɗimmere nde, kono tan raɓɓaɗino e janngude faatiha".
26- Refti o jooɗiro rotere wootere, o darna felo makko ñaama ngo, o yaltina felo makko nana ngo les korlal makko ñaamal, o huɓinda jooɗorde makko nde e leydi, o fawa junngo makko e dow bu'al makko hono sifa taahiya gadana o nih.
O jannga e nde jonnde tahiya o fof.
28- Refti o silmina e ñaamo makko o wiya: assalaamu aleykum wa rahmatullaahi" e nana makko hono noon.
N26 : ko kaalate e jikruuji caggal silminde e juulde ?
J- " Astagfirullaaha" ( Alla mi yaafnimaa Ma)laabi tati.
- Allaahumma antassalaamu, wa minkassalaamu, tabaarakta yaa jul jalaali wal ikraami"Aa Alla ko aan woni kisal, ko e ma kisal ummoto, A barkanii Aan jom manngu e tddungal).
" Deweteeɗo alah e goongo si wonah aan, kanko gooto o alah denndadiijo, laamu woodanii mbo, jettooje ngoodanii mbo, ko o kattanɗo kala huunde, Aan Alla alah kaɗoowo ko tottirɗa, alah okkiroowo ko kaɗɗa, laa yanfa'u jal jaddu wa minka al jaddu.
" Deweteeɗo alah e goongo si wonah Alla, kanko gooto denndadiijo alanaa mbo, laamu woodanii mbo, e jettooje ngaadanii mbo, ko o kattanɗo kala huunde, feere alah cemmbe ngalah si wonah e Alla, deweteeɗo alah si wonah Alla, min ndewatah mbo wonah makko, neema e ɓural ngoodanii mbo woodanii mbo mantoore ɓurnde moƴƴude, dewateeɗo e goongo alah si wonah alla, min laɓɓinanii mbo diine hay si heefereeɓe ngañi.
" subhaanallaahi, capanɗe tati e tati laawol".
alhamdulillaahi,capanɗe tati e tati laawol".
" Allaahu akbar" capanɗe tati e tati laawol.
Refti o wiya e timmirde teemedere: " Dewateeɗo e goongo alah si wonah Alla, kanko gooto denndadiijo alanaa mbo, woodanii mbo laamu woodanii mbo jettooje, ko O kattanɗo kala huunde".
O jannga simoore Ikhlaasi e maw'uujatayni laabi tati caggal juulde fajiri e futuro, laawol gootol caggal juulde juulɗeele goɗɗe ɗe.
o jannga aayatal kursiyyu, laawol gootol.
N27 : Hol ko woni sunnaaji rawaatib ? Hol ko woni ɓural majji ?
J- Darɗe ɗiɗe ko adi fajiri.
Darɗe nayi ko adi tiisbaar.
Darɗe ɗiɗe caggal tiisbaar.
Darɗe ɗiɗe caggal futuro.
Darɗe ɗiɗe caggal geeƴe.
Ɓural majje: Annabi maaki : " kala juulɗo e ñalawma e jemma sappa e ɗiɗi darnde e gattal (welamma), Alla mahana mbo galle ka aljanna" Habri mbo ko Muslim e Ahmadu e woɓɓe.
N28 : Hombo ɓuri moƴƴude e ñalawmaaji yontere nde ?
J- Ñalawma aljuma, Annabi yo o his maaki: " Pellet ina ɓuri ɓuri moƴƴude e ñalawmaaji mon ko aljuma, ko e hembo Aadama taga; ko e hembo o tama, ko e hembo woni wuttaa- ndu, ko e hembo ɗeŋƴaare woni, kebbine heen juulde sabu juulde mon ina hollee mi". O wii: ɓe mbii aan Nelaaɗo Alla hono golle amen kollirte ma, aan a rappi ? O maaki: " Alla tedduɗo O, O harminii e leydi ɓalli annabaaɓe"( ɗuum woni leydi ñaamatah ɓalli maɓɓe). Ko Abu Daawuuda habri mbo.
N37 : Anndin ko woni koorko ?
J- Ɗuum woni rewirde Alla nanngude hoore mum, e taƴooji koorko, gila ƴellitaade fajiri haa naange muta, wondude e anniya, ko ɗum nooneeji ɗiɗi:
Koorko mbaɗɗiiko: Hono hoorde lewru koorko, ɗuum ko doosgal e doosɗe Islaam.
Alla Toowɗo O daali: ( Eehey mon gooŋɗinɓe, koorko farlaama e mon, hono no ko farlirano e ɓeen adiiɓe mon, ngam kulol 183) [ Simoore Baqara: 183].
E koorko ko wonah waɗɗiiko: Hono hoorde altine(altineere) e alkames(alkamesaare) kala yontere, e hoorde balɗe tati kala lewru, ɓuri heen moƴƴude ko ñalɗi daneeji( 13, 14, 15) e kala lewru.